Suchergebnisse

Here, Susanna Paasonen moves beyond the usual debates over the legal, political, and moral aspects of pornography to address online porn in a media historical framework, investigating its modalities, its affect, and its visceral and disturbing qualities.

Juhannuksena 2012 We Love Helsinki -kollektiivin avoimella Facebooktapahtumasivulla käytiin kiivasta keskustelua heteronormatiivisuudesta, syrjinnästä, klubikulttuureista, suvaitsevaisuudesta ja suvaitsemattomuudesta. Viisi päivää kestänyttä debattia kommentoitiin laajalti sosiaalisessa mediassa ja se nousi jopa pienimuotoiseksi kansalliseksi uutiseksi. Artikkeli esittelee debatin keskeisiä teemoja painottuen verkkokeskustelujen tunnedynamiikan käsitteellistämiseen. Aineistona on arkistoitu, 728 kommentin mittainen juhannustanssi-keskusteluketju sekä sitä koskevat uutis- ja blogitekstit. Verkkokeskustelujen intensiteetti kasvaa nopeasti kommenttien kärjistyessä ja tunneilmaisujen roihahdellessa. Artikkeli esittää, että tällainen affektiivinen tahmeus saa kävijät viipymään keskustelun parissa ja osallistumaan siihen: niinpä myös toisten käyttäjien tietoinen provosointi eli trollaus kasvattaa keskustelun tahmeutta. Samalla nettikeskustelun tunnedynamiikat liittyvät myös nettialustojen – tässä tapauksessa Facebookin – rajoituksiin, mahdollisuuksiin ja erityispiirteisiin. Artikkeli erittelee juhannuskeskustelun dynamiikan erityispiirteitä väittäen tunneintensiteettien sekä ajavan verkkokeskusteluja, fragmentoivan niitä että kiinnittävän käyttäjiä tiettyihin alustoihin, ketjuihin ja ryhmiin. Netin käyttäjälojaalisuuteen ja huomiotalouteen yhdistetty termi "tahmea sisältö" onkin hedelmällisesti yhdistettävissä affektiivisen tahmeuden käsitteeseen nettisisältöjen koukuttavien – niin viihdyttävien kuin häiritsevienkin – piirteiden analyysissä.

In studies of pornography to date, feminist theorisations of looking have largely focused on issues of power, control and the gaze. Much, however, remains to be said of being impressed by images and sounds beyond conceptualisations of the gaze. This article investigates the possibilities of resonance as an analytical concept in and for addressing affective intensities in encounters with pornography and, with some reservations, with visual culture more generally. The article argues for the need of tactile concepts for tackling the force of images and our myriad ways of engaging with them – not as mere surfaces but as material entities that we are drawn to and impressed by. Rather than defining resonance as impersonal affective potentiality or force, the article addresses it as dynamic encounters between images, media technologies and the particular, historically layered sensoria of the viewing bodies. By doing so, the article explores both connections and differences between theorisations of affect and the methodological challenges that these distinctions pose.